Liikennettä syntyy, kun ihmiset matkustavat ostamaan tuotteita ja käyttämään palveluja. Juuri kaupungin asukkaiden päivittäiset toimet – ostosten tekeminen ja kouluun meneminen – tuottavat liikennettä. Monien muiden kaupunkien tavoin kotikaupunkisi kohtaa nykyisin useita haasteita, jotka johtuvat näistä päivittäisistä toimista. Tällaisia haasteita ovat ruuhkat, melu, huono ilmanlaatu, terveyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun liittyvät kysymykset sekä se, että kaupunkiliikenteen alalla sovelletaan useita erilaisia käytäntöjä. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ympäristöön, terveyteen ja talouteen ovat maailmanlaajuinen haaste, joka liittyy vahvasti liikenteeseen ja kestämättömiin liikkumismuotoihin.

Näiden haasteiden vuoksi kaupunkiliikenteessä on kehotettu toteuttamaan voimakkaita toimenpiteitä. Kaupunkiliikenteen ongelmat ovat monimutkaisia, eivätkä yksinkertaiset liikennesuunnitelmat tarjoa niihin toimivaa ratkaisua. Kaupunkiliikenteen ongelmien ratkaiseminen edellyttää uusia, mullistavia poliittisia välineitä sekä kokonaisvaltaisen lähestymistavan liikenteeseen ja kaupunkisuunnitteluun. Euroopan unioni on voimakkaasti kehottanut kaupunkeja laatimaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia (SUTP), joihin liikennealan uusi lähestymistapa voisi perustua. Suunnitelmat sisältävät uusia, mullistavia toimintatapoja, ja niillä helpotetaan liikenne-, kaupunki- ja taloussuunnittelun välttämätöntä yhdistämistä.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman valmistelu ja hyväksyminen on prosessi, joka edellyttää usein uusia ajattelutapoja, eri osastojen välistä yhteistyötä ja eri politiikanalojen yhdistämistä. Jotta kaupungit voidaan tutustuttaa tällaiseen prosessiin ja auttaa siinä alkuun, tarvitaan uusia, kokonaisvaltaisia työkaluja ja opastusta niiden käytössä. ”Kestävää liikkumista” -opas on työkalupakki, joka perustuu Itämeren alueen Interreg III B ohjelmassa toteutetun BUSTRIP-hankkeen menetelmiin ja kokemuksiin. Lyhenne BUSTRIP tulee sanoista Baltic Urban Sustainable Transport Implementation and Planning, joka tarkoittaa Itämeren kaupunkien kestävän liikenteen toteuttamista ja suunnittelua. BUSTRIP-hankkeessa on tuettu 12 pohjoiseurooppalaisen kaupungin uraauurtavia pyrkimyksiä laatia ja toteuttaa ensimmäisinä Euroopassa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia. Tämän työkalupakin tarkoituksena on tarjota liikenne- ja kaupunkisuunnittelijoille sekä päätöksentekijöille työkalut ja opastusta kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua ja toteuttamista varten.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma muodostuu kahdesta perustekijästä:
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelu (SUT-suunnittelu)
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman laatimisprosessi, ns. SUT-suunnittelu, edellyttää jatkuvaa ja tehokasta paikallista ja alueellista yhteistyötä. Kyse on siis viranomaisten, virastojen ja sidosryhmien yhteisestä toiminnasta, jonka pitää muodostua visioinnista, kumppanuuksista, osallistumisesta, toimintatapojen ja rahoitusvaihtoehtojen arvioinnista sekä nykyisten täytäntöönpano-ohjelmien ja mekanismien tarkastelusta. Suunnitteluprosessi on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin itse valmis suunnitelma.

Suunnitelman laatimisprosessia on tarkasteltava huolella, ja siitä on sovittava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kesken. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluprosessin hallinnointi edellyttää henkilöstö- ja taloudellisia resursseja. Se saattaa myös edellyttää uusia instituutio-, organisaatio- ja viestintäjärjestelyjä. Käytössä olevia järjestelyjä pitäisi arvioida sidosryhmien kanssa uusia järjestelyjä hyväksyttäessä. Tietojen, osaamisen ja näkemysten vaihtaminen on keskeinen osa suunnittelua. Prosessin ja siinä käytettävien resurssien pitäisi tukea avointa suunnitteluprosessia.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUT-suunnitelma
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma on väline, jossa ehdotetaan aikaisempaa kestävämpiä tapoja täyttää asukkaiden liikkumista ja tavaroiden kuljettamista koskevat tarpeet kaupunkialueilla. Siinä käsitellään kattavasti yksityistä ja julkista liikennettä, moottoriliikennettä ja kevyttä liikennettä, ajoneuvojen liikkumista ja pysäköintiä sekä rahtiliikennettä ja logistiikkaa. Näitä liikenteen luokkia käsitellään kokonaisvaltaisesti. Suunnitelmasta pitäisi tulla asiakirja, joka ohjaa suunnittelua kaikilla aloilla, joihin liikenne liittyy, jotka vaikuttavat liikenteeseen tai joihin liikenne vaikuttaa jollakin tavalla. SUT-suunnitelmassa tuodaan esiin yhteinen visio kaupungin liikenteen kestävästä kehittämisestä ja esitellään strategia, jonka pohjalta tähän tavoitteeseen pyritään järjestelmällisesti.
Lyhyesti sanottuna suunnitelma on siis kaupungin laatima työasiakirja, jossa käsitellään kestävän kaupunkiliikenteen saavuttamista koskevaa haastetta.

Prosessin kierto
Kaupunkiliikenteen ja kaupunkisuunnittelun käytäntöjen muuttaminen kestäviksi on pitkä prosessi. Kestämättömät liikennemallimme ja -infrastruktuurimme ovat kehittyneet vuosikymmenten saatossa. Emme kykene muuttamaan yhdessä yössä infrastruktuuriamme, kaupunkiamme ja liikkumista ja liikennettä koskevia odotuksiamme. Jokaisella kaupungilla on erilaiset lähtökohdat: ne riippuvat poliittisesta tilanteesta, kansallisista ja alueellisista ominaispiirteistä sekä käytettävissä olevista resursseista. Siksi jokaisen kaupungin on löydettävä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluprosessissa itselleen sopiva ratkaisu.

Sivulla 6 oleva kuva havainnollistaa kestävän kaupunkiliikenteen yleistä suunnitteluprosessissa. Ulkokehä ja oikealla oleva nuoli kuvaavat SUT-suunnittelua, kun taas sisäkehä kuvaa SUT-suunnitelmaa. Malli kertoo siitä, että päivityksiä on tehtävä säännöllisesti ja organisaatiolle on annettava säännöllisesti palautetta suunnitelman etenemisestä. Toimintatapojen koordinointi, sidosryhmien välinen yhteistyö, tasapuolisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja toimintaedellytysten jatkuva kehittäminen vaikuttavat omalta osaltaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman ja siihen sisältyvien toimien kehittämiseen ja toteuttamiseen.


Kaupunkien kokemukset työkalupakin perustana
Tässä oppaassa käytetty kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun malli on kohdistettu erityisesti pienille ja keskikokoisille kaupungeille. Monet pienet ja keskikokoiset kaupungit ovat käynnistämässä prosessia, jonka tarkoituksena on parantaa kaupunkiliikennettä kehittämällä sitä kestävämpään, yhteistoiminnallisempaan ja kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Opasta voidaan käyttää myös kaupungeissa, joissa jo sovelletaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun periaatteita ja joissa tällaista toimintaa halutaan yhtenäistää, tehostaa ja laajentaa. Yleisesti kaupunki-termillä tarkoitetaan tässä oppaassa kaikkia paikallishallinnon yksiköitä kokoon katsomatta.

Opaskirja perustuu BUSTRIP-hankkeen kumppanikaupunkien havaintoihin, kokemuksiin ja hyviin käytäntöihin. Kokemukset osoittavat, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluprosessin täytyy rakentua kaupungin vahvuuksien ja mahdollisuuksien varaan. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelussa keskeistä on ennen kaikkea eri politiikanalojen yhdistäminen. Näin voidaan vaikuttaa suotuisasti ympäristöön ja vähentää esimerkiksi ilmansaasteiden ja melun määrää, parantaa asukkaiden terveydentilaa ja auttaa heitä omaksumaan kestävämpi elämäntyyli.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelu edellyttää monien kaupunginhallinnon ulkopuolisten sidosryhmien osallistumista prosessiin. Tällaisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöt, kaupungin asukkaat ja liike-elämän edustajat. Myös valtionhallinnon ja aluehallinnon kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta varmistetaan, että SUT-suunnitelma vastaa niiden strategisia suunnitelmia. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi koko toiminnallisen kaupunkialueen liikennettä ja liikkuvuutta on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä liikenne ei tunne hallinnollisia rajoja. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelu edellyttää osallistavaa lähestymistapaa, jossa yksilöt ja ryhmät ovat tasa-arvoisia ja niillä on yhtäläiset oikeudet osallistua päätöksentekoon.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ”visio kestävästä kaupungista”. Se kertoo, kuinka suunnitelman pitkän aikavälin tavoitteet ja pyrkimykset voivat toimia koko prosessin ”johtotähtinä”, kuinka niitä voidaan käyttää mielenkiinnon herättämiseksi ja osallistumisen lisäämiseksi ja kuinka paljon niistä voi olla hyötyä työn markkinoinnissa. Jotta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma tuottaisi tulosta, on ensiarvoisen tärkeää asettaa mitattavissa olevia ja ajallisesti tarkkaan määritettyjä tavoitteita. Itse asiassa ilman niitä suunnitelmaa ei ole edes mahdollista arvioida. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää mitata ja seurata toimien vaikutusta.


Johdanto käyttäjille
Kestävää liikkumista -opas muodostuu opaskirjasta sekä verkkosivustosta, joilla käsitellään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia.

Opaskirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään suunnitelman laatimista, toisessa keskitytään suunnitelman tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja kolmannessa käsitellään suunnitelman tuloksena toteutettavia toimenpiteitä. Näiden osien sisältämissä luvuissa esitellään prosessin konkreettiset vaiheet. Kaikki vaiheet liittyvät toisiinsa, ja kaikkia käyttäjiä kehotetaan tarkastelemaan ja arvioimaan prosessin jokaista vaihetta. Joillekin paikallisviranomaisille tiettyjen vaiheiden toteuttaminen on itsestään selvää ja osa normaalia käytäntöä. Opaskirjaa voidaan käyttää eri tavoin: sitä voidaan käyttää joko vaihe vaiheelta etenevänä oppaana, kun SUT-suunnitelmaa lähdetään luomaan tyhjästä, tai sitä voidaan käyttää pohjana tarkasteltaessa sitä, millä tavoin kaupungissa jo käytössä olevat liikennesuunnitteluprosessit eroavat SUT-suunnittelusta.

Prosessin jokaisessa vaiheessa (eli oppaan jokaisessa luvussa) on kohdat miksi ja miten. Näissä kohdissa perustellaan, miksi kuhunkin vaiheeseen liittyvää työtä tehdään, ja kerrotaan, miten sitä voidaan tehdä käytännössä. Jokaisen luvun lopussa on muistilista, jossa luodaan katsaus tärkeimpiin tarkistettaviin seikkoihin, jotka on otettava huomioon kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun kussakin vaiheessa. Kahdessatoista kaupunkikokemuksia artikkelissa kerrotaan BUSTRIP-hankkeeseen osallistuneiden kaupunkien käytännön kokemuksista. Kukin artikkeli kertoo yhdestä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluprosessin eri vaiheesta. BUSTRIP-hankkeeseen osallistuneiden kaupunkien kokemukset havainnollistavat käytännössä, kuinka prosessin eri vaiheet on toteutettu eri kaupungeissa.

Toivotamme mukavia hetkiä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluprosessin parissa!

Tekijät