Seuraavissa kappaleissa kuvaillaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman täytäntöönpanon keskeiset vaiheet. Suunnitteluprosessin jälkeen näillä viidellä täytäntöönpanovaiheella varmistetaan, että suunnitelma omaksutaan, hyväksytään ja pannaan onnistuneesti täytäntöön.

Kolmessa ensimmäisessä kappaleessa käsitellään tavoitteita ja päämääriä, varojen kohdentamista ja vastuualueiden nimeämistä, näitä voidaan verrata suunnitteluprosessin vastaaviin vaiheisiin. Jokainen askel auttaa kaupunkia muuttamaan liikennejärjestelmäänsä kestävämpään suuntaan ja saamaan tuloksia aikaan.

Kahdessa viimeisessä kappaleessa käsitellään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman omaksumista ja hyväksymistä sekä sen seurantaa ja arviointia, nämä ovat keskeisiä suunnitelman onnistumisen kannalta. Niissä luodaan suunnitelman poliittinen ja tekninen perusta. Ne voivat saada aikaan selvän muutoksen kaupunkiliikenteen toimintaperiaatteissa ja käytännössä. Niillä varmistetaan, että suunnitelma on ”elävä asiakirja”.

Miksi
Visio jää pelkäksi unelmaksi, ellei siihen liity selkeitä tavoitteita ja olennaisia päämääriä, jotka saavuttamalla unelmasta voidaan tehdä totta. Asianmukaisesti määritellyt tavoitteet ja päämäärät muodostavat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman seurannan perustan.

Suunnitelman tavoitteiden ja päämäärien pitäisi olla yhdenmukaisia niiden tavoitteiden kanssa, jotka on kirjattu asiaankuuluviin alueellisiin, kansallisiin ja Euroopan unionin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin. Tavoitteille ja päämäärille on myös asetettava päivämäärät, joiden pohjalta niiden saavuttamista seurataan. On myös määritettävä, milloin välitavoitteet ja lopulliset tavoitteet odotetaan saavutettavan.

Miten
Tavoitteet on ilmaistava yleisluonteisesti, jotta niiden saavuttamiseksi voidaan harkita vaihtoehtoisia tapoja. Tavoitteiden on edistettävä vision toteutumista. Tavoitteet ilmoitetaan mieluiten toivotun lopputuloksen muodossa, ja niiden pitäisi liittyä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tavoitteiden saavuttamiseen on varattava aikaa 5–10 vuotta.

Päämäärät ovat ”ponnahduslautoja” tiellä kohti kaupungin tavoitteita ja visioita.

• Päämäärät auttavat kohtaamaan haasteita ja saamaan aikaan muutoksia – itsearviointiraportin sisältämä liikkeellepanevien voimien ja vaikutusten analyysi auttaa ymmärtämään, mitkä ovat kaupungin kohtaamat suurimmat haasteet ja millä alueilla muutoksilla voi olla suurin vaikutus.
• ”Pikavoitoilla” tarkoitetaan toimia, jotka lisäävät luottamusta, kannatusta ja vauhtia ja auttavat saavuttamaan päämäärät. Niillä saadaan aikaan suurimmat ja nopeimmat muutokset vain vähäisiä resursseja käyttäen. Käytä lähtökohtana lähtötilannekartoitusta.
• Päämäärien on täytettävä ns. SMART-kriteerit; eli niiden on oltava
• tarkkoja (specific) – ne on kuvailtava tarkasti käyttäen määrällisiä ja/tai laadullisia ilmaisuja, jotka kaikki sidosryhmät ymmärtävät
• mitattavissa (measurable) – nykytilanne tai -tila tunnetaan ja on mitattu; saatavilla on myös resursseja (määrällisten ja laadullisten) muutosten mittaamista varten
• saavutettavissa (achievable) – niiden on perustuttava saatavilla olevaan tekniseen, toiminnalliseen ja taloudelliseen osaamiseen sekä sidosryhmien kanssa tehtyihin sopimuksiin/sitoumuksiin
• realistisia (realistic) – niiden on perustuttava riskeihin, jotka tunnetaan ja joita hallitaan, sekä käytettävissä oleviin resursseihin
• aikaan sidottuja (timed) – (määrällisten ja laadullisten) välitavoitteiden/-päämäärien saavuttamista arvioidaan käyttämällä tavoitteiden tai päämäärien saavuttamiselle asetettuja keskeisiä päivämääriä.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman päämäärä voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

”Lundbyn kumppanuushankkeella lisätään polkupyöräilyn osuutta kaikista työpaikalle suuntautuvista matkoista 10 prosentista (vuonna 2007) 12 prosenttiin vuonna 2008, sitten 14 prosenttiin vuonna 2009 ja 20 prosenttiin vuonna 2010. Kumppanit ovat varanneet taloudellisia resursseja ja henkilöstöresursseja ajallisesti sidottuun ja suunniteltuun ohjelmaan, jossa tehdään pääomasijoituksia (uusi infrastruktuuri) ja toteutetaan pehmeitä toimenpiteitä (koulutus ja kannusteet). Kumppanit seuraavat tavoitteiden saavuttamista vuosittain ja tarkistavat tavoitteita kuullen sidosryhmiä.”

Määriteltäessä tavoitteita, jotka vaikuttavat useiden sidosryhmien toimiin tai edellyttävät niiltä toimia, on ratkaisevan tärkeää tehdä yhteistyötä kyseisten sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi kaupungin suurten työnantajien pitäisi osallistua työmatkatottumusten muuttamiseen. Tekemällä yhteistyötä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa voidaan luoda perusta toimintatapojen muuttamiselle.

Toimenpiteet ovat toimia, jotka toteuttamalla saadaan aikaan suunniteltu muutos. Kun nämä toimet on toteutettu, tavoite on saavutettu. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman pitäisi käsittää lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä toteutettavia toimenpiteitä. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mukaisesti näiden toimenpiteiden onnistumista seurataan pyrittäessä kohti suunnitelman mukaisia tavoitteita ja päämääriä. Lyhyen aikavälin toimenpiteitä toteutetaan nyt, tänä vuonna ja ensi vuonna. Ne tuovat mukanaan ”pikavoittoja” ja luovat vakaan perustan keskipitkän aikavälin toimenpiteiden toteuttamiselle. Keskipitkän aikavälin toimenpiteillä saadaan aikaan muutoksia 2–5 vuodessa. Pitkän aikavälin toimenpiteet koostuvat vuotuisista tai lyhyen aikavälin toimenpiteistä. Ne toteutetaan vaihe vaiheelta. Kukin vaihe edistää omalta osaltaan vision toteutumista. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi uusien nopeiden liikennejärjestelmien rakentaminen sekä pyöräilyn turvallisuutta edistävän opetuksen järjestäminen kaikille lapsille. Ilman tällaisia toimenpiteitä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman tavoitteita ei koskaan saavuteta.

Toteuttamiskelpoisten strategioiden laatimiseksi edellä kuvaillut toimenpiteet pitäisi asettaa paremmuusjärjestykseen niiden toteutettavuuden perusteella. Etusijalle on asetettava toimet, jotka on helppo toteuttaa (pikavoitot). Lisäksi on selvitettävä, onko valituilla toimilla mahdollista saada myöhemmin aikaan lisää edistystä. Niiden pitäisi toimia ”joustavina ohjelmina”, joiden pohjalta toteutetaan uraauurtavia toimenpiteitä, eivätkä ne saa viedä väärään suuntaan tai umpikujiin.

Muistilista

• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman tavoitteet, päämäärät ja toimenpiteet on määritelty selvästi.
• Henkilöliikenteelle on asetettu tarkkoja tavoitteita.
• Tavaraliikenteelle on asetettu tarkkoja tavoitteita.
• Kaupunkiliikenteen indikaattoreille on asetettu tavoitearvot.
• Tavoitearvojen saavuttamiselle on asetettu aikataulu.
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mukaiset toimet, jotka aiotaan toteuttaa, on listattu.
• On arvioitu, saadaanko suunnitelluilla toimilla aikaan odotettu vaikutus.
• Toimet riittävät kaupungin päämäärien saavuttamiseen.
• Suunnitelman kaikkien päämäärien saavuttamiseksi on määritelty tarkat toimet.

Miksi
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää riittävää ja tarkoituksenmukaisesti kohdennettua rahoitusta. Rahoitusta tarvitaan suunnitelmassa määritettyjen toimien toteuttamiseen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Ellei suunnitelluille toimille varata riittäviä henkilöstöresursseja ja varoja, ne jäävät pelkiksi pyrkimyksiksi, joita ei voi toteuttaa ja jotka voivat vain epäonnistua.

Miten
Toimia, joilla pannaan täytäntöön kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mukaisia toimintaperiaatteita ja suunnitelmia, voidaan toteuttaa vain, jos niitä varten on varattu riittävästi resursseja: ihmisiä, joilla on riittävästi aikaa ja osaamista, rahaa, jolla maksetaan muun muassa infrastruktuuri-investoinnit, painatuskulut, konsulttien ja asiantuntijoiden palkkiot sekä tietotekniikasta ja sidosryhmien osallistumisesta aiheutuvat kustannukset. Kunkin toimen rahoitussuunnitelmassa on kuvattava selvästi kaikki kustannukset, joita aiheutuu toimen onnistuneesta toteuttamisesta sovitussa aikataulussa. Vaikeasti hallittavien riskien varalle on myös varattava ylimääräistä rahoitusta ja aikaa. Jotkut toimet tuovat mukanaan lisäkustannuksia viivästyskorvausten tai odottamattomien kustannusten muodossa.

Kustakin toimesta on laadittava täytäntöönpanosuunnitelma, jossa kerrotaan tarkkaan, kuka tekee mitä, missä ja milloin, millaisia seuranta- ja raportointimenetelmiä käytetään ja kuka maksaa mistä ja milloin. Joihinkin suunnitelman mukaisiin keskipitkän ja pitkän aikavälin toimien täytäntöönpanosuunnitelmiin saattaa kuulua ”valmistelutoimia”. Niitä ovat esimerkiksi tuen tai lainarahoituksen hakeminen, neuvottelut sidosryhmien kanssa tarvittavien henkilöstö- ja toimintaresurssien saamiseksi, maan ostaminen, lainsäädännön muuttaminen jne. Nämä valmistelutoimet on vietävä loppuun ennen kuin suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiseen tarvittavat resurssit ovat käytettävissä. Ellei näitä valmistelutoimia viedä loppuun, suunnitelman mukaiset toimet jäävät pelkiksi pyrkimyksiksi, koska saatavilla ei ole tarvittavia resursseja. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa on eriteltävä ja erotettava toisistaan kaikki toimet, joille ei ole vielä saatavissa resursseja.

Jokainen toimi on toteutettava aikataulun mukaisesti. Tätä aikataulua laadittaessa kiinnitetään huomiota resurssien saatavuuteen ja kunkin toimen prioriteettijärjestykseen. Pikavoitoiksi kutsutut toimet ovat etusijalla edellä mainituista syistä.

Muistilista

• Jokaista toimea varten on laadittu rahoitussuunnitelma.
• Jokaista toimea varten on laadittu täytäntöönpanosuunnitelma.
• Ehdotettuja toimia varten on laadittu aikataulu.
• Ehdotetuille toimille on varattu riittävä rahoitus.

Gdynian kaupunki on määritellyt kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mukaiset toimet sekä etsinyt ja varannut rahoitusta suunnitelmaan liittyviä investointi- ja kehitystarpeita varten. Kaupungin liikennesuunnitteluosaston koordinaattori Alicja Pawlowska kertoo kaupungin toteuttaneen useita kaupunkiliikennehankkeita, jotka ovat saaneet osarahoitusta Euroopan unionilta. Näihin hankkeisiin kuuluu muun muassa älykkäitä liikenteenhallintajärjestelmiä sekä turvallisia suojateitä ja pyöräteitä.

Gdynian kaupunki turvaa kaupunkikehityshankkeiden rahoituspohjan seuraamalla kansainvälisiä rahoitusohjelmia ja osallistumalla niihin aktiivisesti. Se on saanut rahoitusta paitsi Euroopan koheesiorahastoista myös osallistumalla eurooppalaisiin puiteohjelmiin ja Itämeren alueen INTERREG-ohjelmiin.

Gdynian kokemukset osoittavat, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman täytäntöönpanon onnistuminen edellyttää realistista ja asianmukaisesti kohdennettua rahoitusta. Suunnitelmassa määriteltyjen toimien on oltava realistisia. Suunnitelmassa on myös määriteltävä, miten selvitetään, onko toimien toteuttamiseen käytettävissä riittävästi resursseja. ”Meidän on määritettävä toimet, joilla saavutamme tavoitteet, sekä etsittävä ja varattava suunnitelman mukaisille toimille rahoitusta”, Pawlowska kertoo.

Yksi suurimmista Gdyniassa viime aikoina tehdyistä liikennealan investoinneista on ollut älykkään liikenteenohjausjärjestelmän (ITS) käyttöönotto yhdellä koko kaupunkialueen suurimmista valtaväylistä. Sen ansiosta risteysten liikennevaloissa julkinen liikenne saa etuajo-oikeuden. Pawlowskan mukaan se myös vähentää ja tehostaa kaupunkiliikennettä.

Toisena esimerkkinä voidaan mainita se, että paikallisviranomaiset halusivat parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta kaupungissa. ”Rakensimme EU:n rahastojen taloudellisella tuella uusiksi kolme vaarallista risteystä”, Pawlowska kertoo. Gdynian kaupunki on oppinut näistä ja monista muista tapauksista, että myönteiset rahoituspäätökset edellyttävät hyviä ja realistisia hankeideoita ja toimintasuunnitelmia sekä tarkkoja rahoitussuunnitelmia.

Miksi
On aivan liian tavallista, että suunnitelmien täytäntöönpanoa koskevasta vastuusta ei sovita tai että se jää epäselväksi. Tämä seikka vaikuttaa usein siihen, että suunnitelmien täytäntöönpano epäonnistuu ja että suunnitelmat jäävät lähinnä pölyttymään hyllyille.

Kun ihmisille osoitetaan vastuualueita ja resursseja ja heitä rohkaistaan ja motivoidaan, alkaa tapahtua – ja kun toimenpiteet onnistuvat, tapahtuu muutoksia. Jos yksikin näistä tekijöistä jää puuttumaan, samat henkilöt törmäävät vain esteisiin ja ongelmiin eivätkä löydä ratkaisuja ja näe mahdollisuuksia. On tärkeää, että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa hallinnoi organisaatio, joka tukee työntekijöitään, Organisaatio,jossa vallitsee jatkuvan oppimisen ilmapiiri ja jossa virheet ja epäonnistumiset nähdään organisaation ja yksilöiden tilaisuutena oppia eikä tilaisuutena etsiä syyllisiä. Kaikkia saavutuksia on syytä juhlistaa – etenkin, jos niitä halutaan lisää!

Miten
Kokonaisvastuu kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman täytäntöönpanosta pitäisi osoittaa kunnalliselle yksikölle tai osastolle sekä nimetylle tai tietyssä asemassa toimivalle henkilölle (esimerkiksi osaston johtajalle). Tälle yksikölle/henkilölle pitäisi antaa selvät valtuudet koordinoida kaikkea SUT-suunnitelmaan liittyvää työtä. Koska suunnitelmaan liittyvä työ on luonteeltaan eri alojen välistä, vastuu työn tietyistä aloista tai alueista voidaan kuitenkin jakaa kunnan eri osastojen kesken. Kullekin alueelle ja tehtävälle on nimettävä vastuuhenkilö sekä asetettava tavoitteet ja välitavoitteet. Koordinaattorin, joka kantaa yleisvastuun kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman täytäntöönpanosta, on varmistettava, että etenemistä seurataan ja että välitavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan.

Jos kaupungilla on käytössä jonkinlainen suoritukseen perustuva palkitsemis- tai etuusjärjestelmä, kuten työsuorituksiin perustuva palkankorotusjärjestelmä, sitä voidaan käyttää kannustimena, jolla edistetään aktiivista osallistumista ja tuetaan suunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamista.

On varmistettava, että kullekin suunnitellulle toimelle on varattu budjetista riittävästi rahoitusta ja että täytäntöönpanosta vastaa yksi henkilö.

Monia toimia saattaa olla tarpeen toteuttaa eri alojen välisenä yhteistyönä tai kumppanuussuhteessa sidosryhmien kanssa. Kaupungista pitäisi valita kuitenkin yksi vastuuhenkilö, ja toimien etenemistä pitäisi seurata. Tässä yhteydessä on jälleen on korostettava, että toimien on oltava sopivan kunnianhimoisia: on otettava huomioon, minkä verran niille on varattu rahoitusta ja kuka niistä on vastuussa. Jos kyse on esimerkiksi toimesta, joka edellyttää kaupungilta korkean tason tukea ja kaupunginvaltuustolta päätöksiä, vastuuhenkilöksi ei pidä valita nuorempaa virkamiestä.

Kunkin tehtävän ja toimen päämäärien on vastattava sille varattuja, käytettävissä olevia resursseja sekä siitä vastaavan osaston valmiuksia.

Muistilista

• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaan liittyvän työn eri vastuualueet nimetään selvästi.
• Kullekin ehdotetulle toimenpiteelle on valittu siitä vastaava yksikkö/henkilö.
• Kullakin yksiköllä/henkilöllä on riittävät resurssit toteuttaa suunnitellut toimenpiteet.

Miksi
Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma, joka ei ole hirvittävän kunnianhimoinen, mutta jonka poliitikot hyväksyvät, on tehokkaampi kuin erittäin kunnianhimoinen suunnitelma, joka ei saa poliittista kannatusta. Suunnitelman täytäntöönpanon onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että poliitikot hyväksyvät sen, että edistymistä seurataan ja että edistyksestä raportoidaan poliittiselle johdolle.

Aivan yhtä tärkeää on se, että kaupungin poliittinen johto ja koko organisaatio ymmärtävät suunnitelman periaatteet ja syyt. Vain tällöin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmasta voi tulla tehokas väline, jolla luodaan kestävämpi liikennejärjestelmä. Siksi paikallisille poliitikoille ja kaupungin merkittäville toimijoille on tiedotettava alusta alkaen suunnitelmaa koskevista keskusteluista ja heidät on otettava niihin mukaan. Parasta olisi, jos paikalliset poliitikot osallistuisivat aktiivisesti liikennettä koskevan vision ja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman kehittämisprosessiin. Poliitikkojen aktiivinen osallistuminen alusta alkaen helpottaa myös suunnitelman tulevaa omaksumista ja hyväksymistä.

Miten
On tärkeää, että sidosryhmät kokevat suunnitelman omakseen, sillä ne vastaavat sen täytäntöönpanosta ja tarjoavat käyttöön henkilöstöresursseja ja rahoitusta. Lisäksi poliittisen johdon on koettava se omakseen, sillä se hyväksyy suunnitelman muodollisesti ja laillisesti. Koskaan ei ole liian aikaista ottaa poliittiset edustajat mukaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman valmisteluvaiheeseen. Paikalliset, alueelliset ja kansalliset poliitikot voivat kaikki osallistua visiointiin sekä tavoitteiden ja päämäärien asettamiseen sidosryhmätapahtumien välityksellä. Suunnitelmasta vastaavien virkamiesten pitäisi yrittää saada yhteistyöhön mukaan poliitikkoja, jotka työskentelevät paitsi julkista liikennettä käsittelevissä lautakunnissa myös ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen, sosiaaliasioihin, opetukseen ja suunnitteluun keskittyvissä lautakunnissa.

Koska kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mukaiset toimet edellyttävät resurssien sitomista pidemmäksi ajaksi kuin yhdeksi toimikaudeksi, suunnitelman tueksi on hyvä hankkia laaja poliittinen konsensus. Näin varmistetaan suunnitelman vakaus ja sen saama tuki pitkällä aikavälillä riippumatta poliittisessa johdossa tapahtuvista muutoksista. Keskusteluja on käytävä korkeimmalla tasolla, jotta voidaan sopia tavasta, jolla poliittiset ryhmät ja puolueet osallistuvat suunnitelmaan.
Tavoitteena on oltava se, että kaikki poliittiset puolueet ja edustajat kokisivat suunnitelman omakseen. Tästä syystä suunnitelman on heijastettava mahdollisimman monia näkökulmia ja näkemyksiä. Tällöin on todennäköisempää, että poliitikot ja sidosryhmät kannattavat suunnitelmaa ja hyväksyvät sen. Kunkin kaupungin on ratkaistava, minkä poliittisen toimikunnan, valtuuston, lautakunnan tai elimen tehtäväksi suunnitelman hyväksyminen on sopivaa antaa. Kaupungin on myös päätettävä, vastaako sama taho suunnitelman etenemisen valvonnasta, arvioinnista ja tarkastamisesta. Tällaisista säännöllisistä edistymisraporteista saadaan tietoa, jota tarvitaan, jotta virheistä ja takaiskuista voidaan ottaa opiksi ja jotta saavutuksia voidaan juhlistaa ja vahvistaa. Näin varmistetaan, että poliitikot pitävät huolta siitä, että suunnitelma edistää mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja sopivalla tavalla kestävän liikennejärjestelmän kehittämistä.

Muistilista

• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma on esitelty eri poliittisille puolueille ja siitä on keskustelu niiden kanssa.
• On määritelty tarkkaan, millä tasolla suunnitelma hyväksytään ja kuka sen hyväksyy, jotta se tulee voimaan (esimerkkinä kaupunginvaltuusto).

Ennen 1990-lukua Sundsvallin kaupungilla oli vakava imago-ongelma. ”Teollisuuteen ja liikenteeseen liittyvien ongelmien vuoksi oli tavallista, että kaupungin asukkailta kysyttiin, kuinka he pystyivät asumaan Sundsvallissa”, kertoo julkisen liikenteen johtaja Christer Tarberg.

Kaupunki käynnisti poliitikkojensa tuella hankkeen, jonka tavoitteena oli vähentää energiantuotannon ja teollisuuden päästöjä vuoteen 2000 mennessä. ”Hankkeella saavutettiin melkoisen hyviä tuloksia. Vuonna 2000 meillä oli kuitenkin edelleen yksi ongelma: liikenne. Yksityisautoilun osuus kaikista matkoista oli 72 prosenttia.”

Kun Sundsvall aloitti BUSTRIP-hankkeessa kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun, kaupunki oli jo alkanut kehittää itselleen visiota varakaupunginjohtajan ja muiden poliitikkojen, kunnan eri toimialojen ja sidosryhmien tuella. Kaupunginvaltuusto teki visiosta lopullisen päätöksen yhteisymmärryksessä vuonna 2007.

”Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman ajoitus osui oikeaan. Emme kuitenkaan tyytyneet tarkastelemaan vain liikennesuunnitelmaa. Liikennestrategia oli jatkoa kaupungin visiolle, jonka poliittiset puolueet, tavalliset kansalaiset ja sidosryhmät olivat laajalti hyväksyneet. Kaikki mielipiteet huomioitiin. Kaiken tämän työn jälkeen suunnitelmasta olisikin ollut vaikeaa saada aikaiseksi erimielisyyksiä.”

Sundsvallissa kaksi suurinta liikenteeseen liittyvää ongelmaa olivat kaupungin keskustan läpi kulkeva junarata sekä kaupungin ohikulkeva eurooppatie 4 (E4). ”Visioissamme ja suunnitelmissamme on rakentaa rautatie maan alle ja terminaali sen yläpuolelle. Haluamme myös kehittää E4-tietä kaupunkibulevardimaiseen suuntaan lisäämällä sen varsille paljon puita ja rakentamalla uuden sillan.”

Suunnitelmaan kuuluu myös talojen rakentaminen lähemmäksi kaupungin keskustaa sekä julkisen liikenteen käytön, jalankulun ja pyöräilyn edistäminen. ”Etenemme askel askeleelta ja toivomme tilanteen paranevan vuoteen 2010 mennessä”, Tarberg toteaa ja antaa vielä yhden neuvon: ”Kääntykää sidosryhmien ja eri instituutioiden puoleen ennen ongelman ratkaisemista.”

Miksi
Seuranta ja arviointi ovat keskeisiä hallintatyökaluja, joista saadaan SUT-suunnitelmaa koskevaan päätöksentekoon vaikuttavia tietoja. Nämä tiedot koskevat politiikan, suunnitelmien ja ohjelmien etenemistä, kustannuksia, tietoaineistojen muutoksia sekä sitä, saavutetaanko päämäärät aikataulun mukaisesti ja johtavatko toimet toivottuihin tuloksiin, jne. Näiden tietojen avulla päätöksentekijät voivat muuttaa suunnitelmaa niin, että tavoitteet ja päämäärät saavutetaan tehokkaasti ja budjettia ylittämättä. Nämä tiedot auttavat kaupunkia, poliitikkoja ja teknisiä toimihenkilöitä ymmärtämään, kuinka pienen mittakaavan aloitteet voivat tukea tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista. Kun näistä tiedoista kerrotaan sidosryhmille, ne edistävät kumppanuuksien muodostamista.

Miten
Seuranta tarkoittaa sitä, että kerätään tietoja, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, onko jokin suunnitelman mukainen päämäärä saavutettu. Seurantaa tekemällä käyttöön saadaan suoritusindikaattoreita sekä tietoja, jotka kuvaavat käynnissä olevia muutoksia. Seurannasta saadaan arviointiin tarvittavia tietoja.

Arviointi tarjoaa mahdollisuuden ottaa opiksi aiemmista tapahtumista sekä ymmärtää seurannalla hankittuja tietoja ja niiden merkitystä. Tämä tarkoittaa, että näitä tietoja on arvioitava ja tulkittava ja että niiden pohjalta on tehtävä suosituksia siitä, millä tavoin politiikkaa, suunnitelmia ja ohjelmia muutetaan. Se tukee muutosta ja kehitystä ja lisää tehokkuutta.

Indikaattorit voivat mitata suunnitelmien ja ohjelmien painetekijöitä, ominaisuuksia tai tehokkuutta. Ne voivat perustua ajan mittaan tapahtuviin fysikaalisiin, taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin, teknisiin tai poliittisiin muutoksiin, ja ne voivat olla joko objektiivisia tai subjektiivisia. Seurantavaiheessa mitataan muutoksia ja kerätään niitä koskevia tietoja kunkin indikaattorin tietoaineistoa varten. Tavoitteet ja päämäärät on ilmoitettava mittausarvona, jonka verran indikaattorin suunnitellaan tai toivotaan muuttuvan tietyn ajan sisällä.

Seurannan ja arvioinnin hyväksyminen
Kaikki kestävää kaupunkiliikennettä koskevat suunnitelmat, toimintaperiaatteet ja toimintaohjelmat perustuvat ongelman arviointiin ja sovittuun ratkaisuun. Tälle prosessille ominaisia ovat muutokset, joita kaupunki haluaa saavuttaa ja jotka esitetään indikaattorin tai suorituksen muodossa (ilmanlaatu tai pyöräilyn määrä, lasten käveleminen kouluun jne.).

Mitattavissa olevien indikaattoreiden valitseminen
Vaikka yleinen visio (ks. kohta 2.9) sekä tavoitteet ja päämäärät (ks. kohta 3.2) voivat olla yleisluonteisia (esimerkiksi ”parempi ilmanlaatu”), indikaattoreiden pitäisi olla paitsi tarkkoja ja realistisia myös mitattavissa (esimerkiksi ”kuinka monena päivänä hiukkasmäärä alittaa raja-arvon”). Suorituksen seuraaminen ja arvioiminen sekä ohjelman mukauttaminen ja siitä raportoiminen on mahdollista vain, jos indikaattorit ovat mitattavissa.

Seurannan ja arvioinnin yhdistäminen
Kunkin SMART-tavoitteen saavuttamisen seurannalle ja arvioinnille on asetettava selvä aikataulu. Seurannan ja arvioinnin on perustuttava mitattavissa oleviin ja mitattuihin indikaattoreihin. Seurannan ja arvioinnin aikataulu on suunniteltava niin, että tietoja kerätään sopivina hetkinä ja että arvioinnin pohjalta on mahdollista antaa suosituksia päätöksentekijöille. Näin suunnitelmia, toimintaperiaatteita ja ohjelmia voidaan tarkistaa siltä pohjalta, mitä aikaisemmista kokemuksista on opittu.

Seuranta- ja arviointiresurssit
Tavoitteita ja indikaattoreita valittaessa pitäisi arvioida kustannuksia, joita aiheutuu edistyksen seurantaan tarvittavien tietojen keräämisestä. Samalla pitäisi ottaa huomioon arvio siitä, millaisia kustannuksia aiheutuu pätevän ja/tai riippumattoman organisaation tekemästä arviosta. Näiden arvioiden pitäisi sisältää laskelma henkilöstöresursseista, vaadittavasta ajasta ja kustannuksista. SUT-suunnitelmaa koskevan työn suunnitteluvaiheessa on jaettava selvästi seurantaan ja arviointiin liittyvät tehtävät, vastuualueet ja tilivelvollisuus. Jotta vastuiden toteutumisen arviointiin saadaan läpinäkyvyyttä, on hyvä huomata ulkoisen riippumattoman ja objektiivisen seurannan ja valvonnan sekä sensuroimattoman julkisen raportoinnin mukanaan tuomat edut.

Arviointi
Arvioinnissa pitäisi käsitellä sekä ”pehmeitä” että ”kovia” havaintoja ja suosituksia. Kovilla havainnoilla tarkoitetaan mitattavien indikaattoreiden mukaista edistystä kohti mitattavissa olevia tavoitteita. Näiden tietojen pohjalta voidaan tehdä olennaisia muutoksia (esimerkiksi nostaa tavoitetta sen suhteen, kuinka monena päivänä hiukkasmäärä alittaa raja-arvon). Pehmeiden havaintojen pitäisi puolestaan koskea täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia, yleistavoitteiden toteutumista, valveutuneisuuden tasoa, vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja liikennemuotojen käytettävyyteen jne. Pehmeiden havaintojen tekemiseen voidaan käyttää MOST-MET -seuranta- ja arviointityökaluja sekä liikkumisen ohjauksen lähestymistapojen arviointiopasta (A Guide for the Assessment of Mobility Management Approaches.) Metodi on kehitetty eurooppalaisessa MOST-hankkeessa, (MOST - Mobility Management Strategies development for the next decades, http://mo.st)).

Arviointiraportin laatiminen
Arvioinnista pitäisi laatia raportti, joka tukee henkilökunnan oppimista ja auttaa päätöksentekijöitä parantamaan suoritusta. Raportissa pitäisi myös viitata havaintoja koskeviin todisteisiin, jotta niitä voidaan hyödyntää jatkossa. Julkinen arviointiraportti tarjoaa paikallisille sidosryhmille tilaisuuden osallistua keskusteluun ohjelmien valitsemisesta ja resurssien jakamisesta.

Saavutuksia koskevan tunnustuksen antaminen
Kestävän kaupunkiliikenteen kehittämisprosessin saavutuksista ja onnistumisista sekä mahdollisista puutteista ja epäonnistumisista pitäisi tiedottaa yleisölle avoimesti. Prosessin onnistumisesta on annettava tunnustusta niille, jotka ovat tehneet työn. Sillä, annetaanko saavutuksista tunnustusta, on suuri vaikutus siihen, pysyykö mielenkiinto prosessia kohtaan yllä ja kuinka sitä seurataan.


Muistilista

• On määritelty tarkkaan, kuinka seurataan etenemistä kohti kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman mukaisia tavoitteita.
• Suunnitelman parissa tehtävän työn etenemisen arvioinnille on asetettu päivämäärät.
• On määritelty tarkkaan, minkä yksikön tai kenen vastuulla on arvioida, kuinka työ etenee kohti määriteltyjä tavoitteita ja päämääriä.
• Kyseisellä yksiköllä/henkilöllä on oltava tarvittavaa osaamista ja käytettävissään tarvittavat työkalut ja resurssit etenemisen arvioimista varten.
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman etenemiselle on asetettu arviointiaikataulu.
• On määritelty, keille arvioitsijat raportoivat arvioinnin tuloksista.

Ilmanlaatua seurataan lähes kaikissa Euroopan kaupungeissa. Kun ilmanlaatumittauksia kuitenkin käytetään kokonaisvaltaisella tavalla liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa, on helpompaa ymmärtää liikenteen kielteisiä vaikutuksia sekä terveyden, liikenteen ja kaupungistumisen välistä monimutkaista suhdetta.

Liepajan kaupungilta puuttui vuosien ajan tietoa typpidioksidipäästöistä (NO2-päästöistä) kaupungin keskustassa. Yksi seuranta-asema ei riittänyt antamaan kuvaa siitä, kuinka liikenne vaikuttaa ilmanlaatuun.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluprosessin yhteydessä kaupunki päätti käynnistää ilmanlaadun seurantaa ja arviointia koskevan pilottihankkeen sekä hyödyntää tietoja uusissa suunnitelmissa. Näytteitä kerättiin kaupungin ydinkeskustasta viidestä eri paikasta. Lisäksi kesäkuukausien aikana mallinnettiin mittauksia ja liikennevirtoja. Myös typen oksidien (NOx) hajontaa seurattiin.

”Halusimme ottaa tämän asian huomioon suunnitellaksemme katuja ja alueita, joilla ilma olisi puhtaampaa, hyödyntämällä tekemiämme mittauksia”, kertoo ympäristöosaston johtaja Dace Liepniece.

”Kestävän kehityksen turvaamiseksi ilmanlaadun hallinta on erityisen tärkeää Liepajan kaltaisissa kaupungeissa, joissa teollisuus-, viher- ja asuntoalueet on sijoiteltu suunnittelemattomalla tavalla.”

Kaupunginhallinto sai pilottitoimenpiteestä tuloksia, malleja ja ehdotuksia, joista ongelmakohdat kävivät selvästi ilmi. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman täytäntöönpanotoimien pitäisi kohdistua juuri näihin erityisiin alueisiin.

”On hyvin tärkeää toteuttaa tällainen prosessi ajoissa ja tiedottaa sitten sen tuloksista yleisölle ja poliitikoille myöhempää päätöksentekoa varten”, Liepniece toteaa.

Kun tuloksista kerrotaan myös tiedotusvälineille, ihmiset saavat lisää tietoa liikenteen suorista terveysvaikutuksista. Tämä helpottaa sellaisten liikennepoliittisten toimenpiteiden toteuttamista, joita monet vastustavat.