Nykypäivän kaupunkien haasteena on ratkaista, kuinka vähentää tarvetta tuottaa liikennettä sekä samalla säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan jopa lisätä paikallista vaurautta ja parantaa elämänlaatua. Öljyn hinnannousu ja toimituskatkokset vahvistavat SUT-suunnitelman periaatetta, jonka mukaan liikennettä on vähennettävä.

Maankäytön suunnittelu, joka saa ihmiset matkustamaan pitkiä matkoja ja lisää moottoriliikennettä, on liikenteen kestävyysperiaatteiden vastaista.

Siksi kestävän kaupunkiliikenteen tärkeänä kulmakivenä on kuljettavien etäisyyksien pienentäminen ja liikkumistarpeen vähentäminen. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö kaupungin asukkaat saisi matkustaa, vaan sitä, että on vältettävä tilanteita, joissa heidän on matkustettava pitkä matka täyttääkseen perustarpeensa. Ihanteellista olisi se, että välimatkat pidettäisiin niin lyhyinä, että käveleminen tai pyöräily olisi houkutteleva tai todennäköinen liikkumismuoto.

Lyhyet välimatkat parantavat myös mahdollisuuksia lisätä autoilulle vaihtoehtoisten liikennemuotojen käyttöä. Tämä on tärkeää, koska se auttaa luomaan tasapuolisen liikennejärjestelmän, jossa yhteiskunnan kaikilla jäsenillä on yhtäläiset tai erinomaiset mahdollisuudet käyttää tärkeitä palveluja riippumatta siitä omistavatko he auton.

Ajoneuvoja käytetään usein silloin, kun ihmisten on matkustettava ja kun heidän on kuljetettava tavaraa. Puhdas ja meluton liikennejärjestelmä, joka edistää energiatehokkaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden laajaa käyttöä, vähentää melun, ilmansaasteiden ja kasvihuonekaasupäästöjen haittavaikutuksia.

Kaupunkiliikenteen suunnittelussa ei oteta usein huomioon tavaraliikenteeseen liittyviä kysymyksiä, vaikka ne lisäävätkin merkittävästi kestämättömän liikenteen vaikutuksia. Siksi kestävän liikenteen yhtenä kulmakivenä on myös kaupunkilogistiikan tehostaminen.

Jotta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa asetettu tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta kaupunkien liikennejärjestelmiä voidaan kehittää kestävään suuntaan, näiden periaatteiden pitäisi näkyä kaikissa toimissa ja toimenpiteissä.

Miksi
Harva asutus, esikaupungistuminen, ostoskeskusten rakentaminen kaupungin ulkopuolelle, globalisaatio ja vaurauden lisääntyminen lisäävät kaikki liikenteen kysyntää. Nämä sosiaaliset ja taloudelliset painetekijät vaikuttavat kaupunkialueiden suunnitteluun sekä kaupunkiliikennejärjestelmien laatuun ja luonteeseen.
Näiden liikkeellepanevien voimien mittaaminen, ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää liikenteen kestävän kehittämisen kannalta. Liikenteen kysyntää säätelevät suunnitelmat, toimintaperiaatteet ja ohjelmat edellyttävät pitkän aikavälin näkökulmaa.

Liikenteen kysynnän vähentäminen edellyttää luonteeltaan ennaltaehkäiseviä suunnitelmia, toimintaperiaatteita ja ohjelmia.

Miten
Liikenteen kysyntää vähennetään kestävällä aluesuunnittelupolitiikalla ja kannustamalla monipuoliseen kaupunkirakenteeseen. Monipuolisella kaupunkirakenteella vastataan asukkaiden asumis- ja ostostarpeisiin, kaupallisiin tarpeisiin ja työtä koskeviin tarpeisiin siten, että kaikki tarvittava on kävely- tai pyöräilymatkan päässä tai että tarpeet voidaan täyttää helposti julkista liikennettä käyttäen.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma edellyttää, että aluesuunnittelu perustuu periaatteeseen, jonka mukaan liikennettä on vähennettävä, ja että aluesuunnittelu yhdistetään liikenteen ja liikkumisen suunnitteluun.

Liikenteen vaikutusarvioinnit (TIA) auttavat selvittämään ehdotettujen hankkeiden (ostoskeskusten/asuntojen rakentamisen) ja uusien suunnitelmien (yrityskeskusten, matkailukohteiden jne.) todennäköisiä liikennevaikutuksia. Näillä arvioinneilla hankitaan tietoja, jotta ehdotuksiin voidaan tehdä muutoksia, jotka ovat tarpeen kestävän kaupunkiliikenteen kehittämiseksi. Arvioinnit on tehtävä suunnitelman tai hankkeen kehittämisprosessin varhaisessa vaiheessa. Arviointien on johdettava hankkeiden muuttamiseen. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi sijainnin, orientaation tai tehokkuuden muutokset taikka liikenneinfrastruktuurin tai julkisten liikennepalvelujen muutokset. Arvioinnit auttavat meitä ymmärtämään, kuinka paikallisia palveluja voidaan tarjota tehokkaammin ja kestävämmin ja kuinka liikenteen kysyntää voidaan pienentää. Keskeisiä paikallisia palveluja tarjoavat esimerkiksi sairaalat, terveyskeskukset, kirjastot ja koulut. Kaikki nämä on sijoitettava siten, että niihin pääsee kävellen, pyörällä tai julkisella kulkuneuvolla. Tällä tavoin arvioinnit auttavat paikallisia päätöksentekijöitä pienentämään liikenteen kysyntää.

Pienet kaupunkialueet, joilla maankäyttö on monipuolista, tukevat kestävää kaupunkiliikennettä ja pienentävät liikenteen kysyntää. Kun asia otetaan huomioon korjattaessa ns. ympäristövaurioalueita, liikenteen kysyntää voidaan pienentää entisestään. Toisaalta luontoalueille rakentaminen lisää liikenteen kysyntää. Kun luontoalueille rakennetaan asuntoja, maankäytön monipuolisuus on tärkeää. Tällaiset alueet on myös liitettävä olemassa olevaan julkisen liikenteen infrastruktuuriin. Jos liikenteen kysyntää halutaan pienentää, näille alueille on tärkeää kehittää pyöräily- ja kävelykulttuuria.


Muistilista

• Kaupungin aluesuunnittelu ja politiikka tukevat periaatetta, jonka mukaan henkilöliikennettä ja tavarakuljetuksia on vähennettävä.
• Liikkeiden, koulujen ja muiden paikallisten palvelujen sijoittelu auttaa pienentämään liikenteen kysyntää.
• Kaupungin viranomaiset käyttävät sellaisia pehmeitä toimenpiteitä, jotka vähentävät sekä henkilö- että tavaraliikenteen kysyntää.
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma sisältää henkilöliikenteen tarpeen vähentämistä koskevia tavoitteita ja päämääriä.
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma sisältää tavaraliikenteen tarpeen vähentämistä koskevia tavoitteita ja päämääriä.

“Oppilaat ovat olleet fantastisia”, sanoo James McGeever, joka toimii Kaunasissa kansainvälisten hankkeiden koordinaattorina.

Joulukuussa 2006 Kaunasin kaupunki Liettuassa aloitti yhteistyön kahden kaupungin lähiöissä sijaitsevan koulun kanssa tarkoituksena parantaa oppilaiden koulumatkantekoa. Aloite tällaiseen pilottitoimenpiteeseen tuli kestävän kaupunkiliikenteen vertaisarvioinnin suosituksena. Osallistuvat koulut valittiin arvioinnin jälkeen.

Koko toimenpiteen tarkoituksena oli parantaa lasten ja nuorten koulumatkantekoa ja matkaympäristöä
kahdessa lähiökoulussa siten, että koululaiset itse kehittävät käytännöllisiä ja saavutettavia kehittämissuosituksia. Taustamateriaalina suositusten teossa käytettiin ”turvallinen koulumatka” aineistoa, jonka on tuottanut brittiläinen Sustrans.

Tältä pohjlats koululaiset valmistelivat omia kyselykaavakkeitaan, kierrättivät niitä keskenään ja lopulta kokosivat tulokset taulukoiksi, kuvioksi ja yhteenvedoksi. Koululaiset ottivat myös paljon valokuvia todisteeksi ongelmista lähialueillaan ja liittivät sitten kuvatkin koulumatkasuunnitelmien loppuraporttiinsa.

”Koululaiset ottivat haasteen vastaan oikeastaan ilman mitään ohjausta projektitiimin taholta. Koululaiset ovat olleet asiasta aidosti kiinnostuneita ja ovat myös osoittaneet haluavansa jatkaa hankkeen parissa.” McGeever sanoo.

Pilottina tehdyt koulumatkasuunnitelmat ovat erityisen tärkeitä Kaunasille, koska kaupunki ei ole aiemmin osoittanut toimivansa tehokkaasti yhdessä yhteisöjensä kanssa, pitkäkestoisessa, tasaveroisessa ja kaksisuuntaisessa yhteistyössä.

On ollut myös tärkeää varmistaa, että koulumatkasuunnitelmien tulokset tulevat mahdollisimman julkisiksi ja tunnetuiksi. ”Tämä pilotti auttaa kaupunkia kohti laajempia kestäviä kaupunkiliikennetoimenpiteitä sekä nostaa koko kestävän kaupunkiliikennesuunnitelman profiilia Kaunasissa. Samalla koululaiset ovat päässeet vaikuttamaan asiassa, joka todella koskee heitä, ja he tietävät nyt miten asioita voi tuoda esiin ja miten saavutetaan haluttuja tavoitteita ja tuloksia”, McGeever päättää.

Miksi
Kävely ja pyöräily ovat kestävimpiä henkilöliikenteen muotoja. Samalla ne parantavat ihmisten terveyttä, ehkäisevät ruuhkia ja pienentävät ajoneuvojen tarvetta. Niiden jälkeen julkinen liikenne on kolmanneksi kestävin liikennemuoto. Kun kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käytön osuutta kaikesta henkilöliikenteestä kasvatetaan, melu, päästöt, saasteet ja ruuhkat vähenevät ja kansanterveys paranee. Tämä parantaa kaupunkiympäristön laatua. Kestävän kaupunkiliikenteen kehittämiseksi on tärkeää vähentää ihmisten tarvetta käyttää moottoriajoneuvoja henkilöliikenteeseen.

Miten
Jos kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käytön osuutta halutaan kasvattaa, tarvitaan kokonaisvaltainen ohjelma, johon kuuluu kyseistä kaupunkialuetta koskevia suunnitelmia, toimintaperiaatteita ja ohjelmia, joilla

• lisätään kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen houkuttelevuutta
• vähennetään henkilöauton käytön houkuttelevuutta
• tarjotaan tietoa ja kannusteita kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käytön lisäämiseksi.

Liikennemuodon valintaan vaikuttaa monia tekijöitä, esimerkiksi kätevyys, matkustusaika, (mielletyt) kustannukset, joustavuus, mukavuus, sosiaalinen hyväksyttävyys jne. Kahden ensimmäisen ryhmän toimenpiteillä vaihtoehtoisista matkustustavoista pyritään tekemään auton käyttöä houkuttelevampia. Myös tiedotus- ja markkinointitoimenpiteet ovat tärkeitä, sillä niillä valistetaan ihmisiä auton käytölle vaihtoehtoisista liikkumismuodoista ja saadaan ihmiset suhtautumaan niihin myönteisemmin. Asukkaiden on oltava perillä vaihtoehtoisista liikennemuodoista, ja lisäksi heidän on pidettävä niitä houkuttelevina.

Vaihtoehtoisten liikennemuotojen houkuttelevuuden lisääminen
Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen osuutta liikenteestä voidaan lisätä erilaisten suunnitelmien, toimintaperiaatteiden ja ohjelmien avulla.

Kävely
Jos kävelyn osuutta liikenteestä halutaan kasvattaa, tarvitaan hyvin hoidettu ja tiivis kävelyreittiverkosto. Sen lisäksi, että teiden on oltava turvallisia käyttää, yleisön on miellettävä ne turvallisiksi. Verkoston pitäisi houkutella kaikkia ja olla kaikkien eturyhmien käytettävissä. Tällä tarkoitetaan myös vierailijoita, matkailijoita, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia. Aluesuunnittelussa pitäisi varata riittävästi tilaa jalankulkuinfrastruktuuria varten ja varmistaa, että paikalliset palvelut sijoitetaan kävelymatkan päähän asuntoalueista. Infrastruktuurin suunnittelulla pitäisi varmistaa, että kävelytiet ovat turvallisia, houkuttelevia, hyvin valaistuja, merkittyjä, ympäri vuoden hoidettuja ja kaikkien käytettävissä ja että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden viheralueiden, teiden ja kaupunkialueiden rakennusten kanssa.

Monilla kaupunkialueilla on laadittu suunnitteluoppaita, joissa määritellään yksityiskohtaisesti käytännön työkalut ja tekniikat, joilla luodaan korkealaatuisia, kävelyä suosivia kaupunkiympäristöjä. Tällaisista ympäristöistä voidaan mainita esimerkkeinä alueet, jotka on varattu vain jalankulkijoille, sekä ns. ”kotivyöhykkeet” ja ”matalan nopeuden vyöhykkeet”, joilla ajoneuvojen nopeusrajoitusten ansiosta autojen ja jalankulkijoiden on turvallista käyttää samoja väyliä. Näillä alueilla jalankulkijat ovat aina etuoikeusasemassa autoihin nähden.

Pyöräily
Jos pyöräilyn osuutta liikenteestä halutaan kasvattaa, tarvitaan hyvin hoidettu ja tiivis pyöräilyreittiverkosto. Sen lisäksi, että teiden on oltava turvallisia käyttää, yleisön on miellettävä ne sellaisiksi. Alue- ja liikennesuunnittelussa pyöräilyä pitäisi pitää samanarvoisena liikennemuotona kuin autoilua ja julkista liikennettä. Jotta yhteydet olisivat suoria ja pyöräilyinfrastruktuuri jatkuvaa, pyöräilylle on varattava riittävästi tilaa, ja liikenteen solmukohtien (juna- ja linja-autoasemille) ja työpaikkojen yhteyteen on rakennettava houkuttelevia ja turvallisia paikkoja, joihin polkupyörän voi jättää. Infrastruktuurin suunnittelulla pitäisi varmistaa, että pyöräilyreitit ovat turvallisia, houkuttelevia, hyvin valaistuja, merkittyjä, ympäri vuoden hoidettuja ja että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden viheralueiden, teiden ja kaupunkialueiden kanssa.

Monissa kaupungeissa on laadittu suunnitteluoppaita, joissa määritellään yksityiskohtaisesti käytännön työkalut ja tekniikat, joilla luodaan korkealaatuisia, pyöräilyä suosivia kaupunkiympäristöjä laskemalla moottoriajoneuvojen nopeusrajoituksia teillä, joita sekä autoilijat että pyöräilijät käyttävät merkittävässä määrin, sekä avaamalla yksisuuntaisia katuja pyöräilijöiden kaksisuuntaiseen käyttöön. Pyöräilyn osuutta on onnistuttu kasvattamaan erityisesti polkupyörien saatavuutta lisäävillä, tuetuilla vuokrausjärjestelmillä ja ilmaisilla järjestelmillä. Tämä menetelmä on osoittautunut toimivaksi erityisesti kaupungeissa, joissa infrastruktuuri on houkutteleva ja markkinointi on hoidettu hyvin (esimerkiksi Pariisissa ja Göteborgissa).

Julkinen liikenne
Jos julkisen liikenteen osuutta kaikesta liikenteestä halutaan kasvattaa, tarvitaan tiivis reittiverkosto, joka vastaa ihmisten liikkumistarpeita. Kaikkien julkisten liikennemuotojen lipunmyynti, markkinointi ja palvelutietojen saatavuus pitäisi yhdistää sellaisilla kaupunkialueilla, joilla työmatkaliikennettä on paljon. Kulkuneuvojen on kuljettava tiheään, ja palvelujen on oltava luotettavia, taloudellisesti ja ajallisesti kilpailukykyisiä sekä turvallisia käyttää. Lisäksi yleisön on miellettävä palvelut tällaisiksi. Palveluja koskevien tietojen on oltava reaaliaikaisia ja laajasti saatavilla, ja niissä on ilmoitettava ennakoidut saapumisajat. Verkoston pitäisi houkutella kaikkia ja olla kaikkien eturyhmien käytettävissä. Tällä tarkoitetaan myös vierailijoita, matkailijoita, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia. Aluesuunnittelussa pitäisi varata riittävästi tilaa julkisen liikenteen infrastruktuuria varten (julkisen liikenteen reitit, pysäkit, tietonäytöt) ja varmistaa, että pysäkit sijaitsevat kävelymatkan päässä keskeisimmistä asuntoalueista, liikekeskuksista ja matkailukohteista. Aluesuunnittelulla pitäisi luoda tarvittavat asukasmäärät reittien varrelle , jotta julkinen liikenne voisi kilpailla yksityisautoilun kanssa. Keskeisiä toimintatapoja ovat myös julkiselle liikenteelle varattujen reittien ja etuajo-oikeutettujen reittien käyttäminen.

Yksityisautoilun houkuttelevuuden vähentäminen
Kävely, pyöräily ja julkinen liikenne saattavat tuntua aikaisempaa houkuttelevammilta vaihtoehdoilta, jos autoilusta tulee hankalampaa tai kalliimpaa. Autoilua voidaan vähentää seuraavin keinoin.

Hinnoittelu
Autoilijoilta voidaan veloittaa osa kaupungissa ajamisen yhteiskunnallisista kustannuksista perimällä heiltä maksu kaupungin keskustassa ajamisesta. Tällöin autoilun houkuttelevuus vaihtoehtona vähenee. Jotkin kaupungit ovat ottaneet käyttöön ruuhkamaksuja, ja niiden kokemukset osoittavat, että maksun periminen voi vähentää autoliikennettä huomattavasti ja lisätä muiden liikennemuotojen käyttöä. Hinnoittelu voi olla tehokas tapa vähentää ruuhkaa ja lisätä tärkeiden liikennemuotojen käyttöä.

Pysäköinnin hallinta
Pysäköinnin hallinta on kaupungeille tehokas keino vaikuttaa autoiluun ja erityisesti työmatka-autoiluun. Kaupungeilla on useita keinoja hallita pysäköintiä. Niitä ovat esimerkiksi hinnoittelu, aikarajoitukset ja käytettävissä olevien pysäköintipaikkojen määrä. Muiden kuin asukkaiden pysäköintiajan rajoittaminen esimerkiksi kahteen tuntiin on todistetusti tehokas keino vähentää työmatka-autoilua heikentämättä ihmisten mahdollisuuksia käydä kaupungissa toimivissa liikkeissä.

Pysäköintipaikkojen määrää säännellään usein paikallisella rakennuslailla, jossa edellytetään, että uusien hankkeiden yhteydessä on varattava tilaa tietylle määrälle pysäköintipaikkoja. Kaupunki voi vaikuttaa käytettävissä olevien pysäköintipaikkojen määrään laskemalla vähimmäisvaatimusta ja asettamalla asumisyksikkö- tai liikealuekohtaisen pysäköintipaikkojen enimmäismäärän. Joidenkin kaupunkien rakennusmääräyksissä julkisen liikenteen sijoittaminen ja sen käytettävyys vaikuttavat pysäköintipaikkojen sallittuun määrään. Kaupungin pysäköintipaikkojen tarkoituksenmukainen hinnoittelu on ruuhkamaksujen lisäksi toinen merkittävä keino vaikuttaa ajamiseen kaupungissa.

Tiedotus ja markkinointi
Autokauppa on maailmanlaajuista liiketoimintaa. Autojen mainostamiseen ja niiden myynnin edistämiseen käytetään valtavia rahasummia. Sen lisäksi, että mainonnassa viitataan ihmisten liikkumistarpeisiin, siinä käytetään myös emotionaalisia keinoja eli vedotaan elämäntyyliin ja imagoon. Vastaavilla paikallisilla markkinointikampanjoilla, joissa on esitetty kohderyhmälle räätälöityä tietoa julkisesta liikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä, on onnistuttu vähentämään autoilua ja lisäämään julkisen liikenteen käyttöä. Myös näissä kampanjoissa pitäisi vedota emotionaalisesti ja intellektuaalisesti kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen terveyshyötyihin ja ekologisiin etuihin.



Muistilista

• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman tavoitteet, päämäärät ja toimenpiteet tukevat kestäviä liikennemuotoja.
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman tavoitteet, päämäärät ja toimenpiteet vähentävät kestämättömämpien liikennemuotojen houkuttelevuutta.

Miksi
Fossiilisia polttoaineita käyttävä moottoriliikenne aiheuttaa melua ja saastuttaa ilmaa, ja sen päästöt edistävät ilmastonmuutosta. Se aiheuttaa huomattavaa haittaa ekosysteemeille, kansanterveydelle ja kaupunkialueiden rakenteelle. Kaupunkiliikenne aiheuttaa 40 prosenttia liikenteen kaikista hiilidioksidipäästöistä ja tuottaa 70 prosenttia liikenteen muista saasteista.

Miten
Melua, ilmansaasteita ja kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää toteuttamalla monenlaisia ohjelmia, jotka liittyvät esimerkiksi tienpinnan suunnitteluun, meluaitojen rakentamiseen, maisemasuunnitteluun, ilmanlaadun kartoittamiseen ja ilmanlaatuvyöhykkeisiin, sekä käyttämällä energiatehokkaampia ajoneuvoja ja vaihtoehtoisia polttoaineita.

Tiesuunnittelu ja melu
Pintamateriaalien valinta, teiden suuntaaminen, teiden rakentamiseen liittyvä maisemasuunnittelu, ajonopeuksien suunnittelu ja ajoneuvojen ominaisuudet vaikuttavat kaikki siihen, kuinka paljon tien käytöstä aiheutuu melua. Liialliselle tiemelulle altistumista voidaan ehkäistä myös rajoituksin – esimerkiksi varaamalla melun kannalta kriittiset tiet vain vähän melua tuottaville ajoneuvoille taikka rajoittamalla niiden käyttöä ajankohtiin, jotka eivät ole melun kannalta kriittisiä – sekä maankäytön suunnittelun keinoin muodostamalla suojaavia maankäyttövyöhykkeitä, erottelemalla ajoneuvot asuntoalueista ja parantamalla rakennusten äänieristystä.

Päästöt
Ilmanlaadun kartoituksilla pitäisi varmistaa, että ilmanlaatu vastaa lain vaatimuksia. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitäisi rajoittaa näiden vaatimusten täyttämiseksi. Ohjelmissa, joilla pyritään vähentämään päästöjä ja saasteita lain vaatimusten mukaisesti, pitäisi tukea ja edistää sellaisten ajoneuvojen käyttöä, jotka eivät tuota lainkaan päästöjä tai jotka tuottavat vain vähän päästöjä.
Kuntien tehtävänä on

• investoida itse päästöjä tuottamattomiin tai vain vähän päästöjä tuottaviin kunnan ajoneuvoihin (kaupalliset/yhteiset/hallinnolliset ajoneuvot)
• investoida yhteisessä käytössä oleviin, päästöjä tuottamattomiin tai vain vähän päästöjä tuottaviin autoihin
• muodostaa kumppanuuksia vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseksi
• edellyttää urakoitsijoilta/kumppaneilta päästöjä tuottamattomien tai vain vähän päästöjä tuottavien ajoneuvojen käyttöä
• tukea päästöjä tuottamattomia tai vain vähän päästöjä tuottavia julkisia kulkuneuvoja
• tarjota kannusteita päästöjä tuottamattomille tai vain vähän päästöjä tuottaville ja vaihtoehtoisella polttoaineella kulkeville ajoneuvoille (verohelpotukset, alennukset pysäköintimaksuista, etuoikeutettu pääsy jne.)
• ehkäistä vanhojen tai saastuttavien ajoneuvojen käyttöä (mm. pääsyrajoitusten ja korkeiden pysäköintimaksujen keinoin).

Muistilista

• Kaupungissa vähennetään mahdollisimman tehokkaasti altistumista ajoneuvojen aiheuttamalle liialliselle melulle.
• Moottoriajoneuvoihin sovelletaan tarkkoja rajoituksia laissa vaaditun ilmanlaadun saavuttamiseksi.
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma sisältää puhdasta ja melutonta liikennejärjestelmää tukevia tavoitteita, päämääriä ja toimenpiteitä.

Miksi
Kaupunkialueiden välillä ja sisällä tapahtuva tavaroiden ja tuotteiden tehokas kuljettaminen on nyky-yhteiskuntaan liittyvä asia, jota ymmärretään huonosti ja jota hallitaan vain harvoin kaupungeissa aktiivisesti. Globalisaatio tarkoittaa sitä, että monet yritykset ovat liikkuvia ja että ne siirtävät tehtaitaan ja jakelukeskuksiaan paikkoihin, joissa logistiikkainfrastruktuuri ja kustannukset täyttävät niiden tarpeet. Kaupunkialueiden taloudellinen elinkyky riippuu siitä, onko niillä kustannustehokas logistiikkainfrastruktuuri, joka täyttää nämä tarpeet ja säästää samalla ympäristöä.

Ulkoistamiset, globalisaatio, verkkokauppa ja viestintäteknologian nopea kehitys vaikuttavat kaupunkialueiden talouden kuntoon ja kuljetustarpeisiin. Kaupunkialueiden kilpaillessa taloudellisista investoinneista kaupunginhallinnot investoivat usein uhrautuvasti uuteen kaupunkilogistiikkainfrastruktuuriin ja korkeaan kapasiteettiin ymmärtämättä täysin sitä, kuinka asia vaikuttaa ruuhkaan, vaurauteen, meluun ja ilmansaasteisiin. Ruuhkat tulevat kalliiksi paikallisille yrityksille ja kuormittavat ympäristöä.

Miten
Tavaroiden ja tuotteiden kuljetus on kestävän kaupunkiliikenteen keskeinen näkökohta. Useimmissa kaupungeissa on kuitenkin puutetta sekä tiedosta että kumppanuuksista: vain harvalla kaupunginhallinnolla on tekniset valmiudet, riittävät tiedot ja tehokkaat prosessit sellaisen kumppanuussuhteen toteuttamiseksi, jossa yritykset ja yhtiöt voisivat jakaa kaupunkilogistiikkaan liittyvät tarpeensa ja pyrkimyksensä. Edistyksellisillä kaupungeilla on olemassa ja käytössä kumppanuussuhteet logistiikkakapasiteetin etukäteissuunnittelua varten. Näin ne voivat arvioida ja jakaa kaupunkilogistiikkaan tehtävistä uusista investoinneista aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Tällä tavoin voidaan saavuttaa tasapaino yritysten tarpeiden täyttämisen ja ympäristönsuojelun välillä. Tämän tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan suunnitelmia, toimintaperiaatteita ja ohjelmia, jotka koskevat;
kapasiteettia ja infrastruktuuria, esimerkiksi

• rahtikuljetuksia ja yhteislastiterminaaleja jne.
• liikennemuotosiirtymää (maantieliikenteestä rautatieliikenteeseen jne.)
• uusia reittejä ja palveluja

maankäytön hallintaa

• sekä monipuolisia että yhteen tarkoitukseen varattuja maankäyttövyöhykkeitä
• varasto-, pysäköinti- ja lastausvyöhykkeitä
• rakennusmääräyksiä

määräyksiä ja niiden täytäntöönpanoa

• reittimääräyksiä (reittiä, painoa, määrää, tiemaksua jne.)
• aikamääräyksiä (yötoimituksia jne.)
• kestämättömän logistiikkatoiminnan ehkäisytoimia/sakkoja/veroja

edistämistoimenpiteitä

• tiedottamista (reaaliaikaisia liikennetietoja, reitin/varaston kapasiteettia, lastausaluevarauksia jne.)
• yhteistyötä (naapurikuntien ja tavarankuljettajien kanssa, yhteistoimituksia, yhteistä markkinointia, kuljettajien koulutusta jne.)
• kestävän logistiikkatoiminnan kannusteita/alennuksia.

Muistilista

• Tavarankuljettajat ja heidän asiakkaansa osallistuvat kestävän kaupunkiliikenteen suunnitteluun.
• Kaikkien kaupungissa suunnitteilla olevien logististen muutosten on perustuttava liikenteen vaikutustusarviointien (TIA) tuloksiin.
• Kaupunkilogistiikkaa pyritään tehostamaan käyttämällä tarkkaan harkittuja kannusteita.
• Kaupunkilogistiikkaa pyritään tehostamaan käyttämällä myös erilaisia ehkäisytoimenpiteitä.
• Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmassa määritellään kaupunkilogistiikan tehostamiselle asetetut tavoitteet ja päämäärät.

Bremenissä kaupungin työntekijät tekivät jakeluyhtiön kanssa yhteistyötä selvittääkseen, millaisin toiminnallisin kannustein puhtaampien ajoneuvojen käyttöä voitaisiin edistää. Tämän yhteistyön tuloksena syntyi ajatus perustaa keskustan jalankulkualueen läheisyyteen ympäristöystävällinen lastauspaikka.
Lastaustoimet sallitaan jalankulkualueilla kello 11.00 asti. ”Palvelujen kysyntä muina ajankohtina on kasvanut”, kertoo projektipäällikkö Michael Glotz-Richter, joka vastaa kestävästä liikkumisesta Bremenin kaupungissa.

Tämän seurauksena kaupunki alkoi organisoida suunnittelua ja koordinointia eri organisaatioiden kanssa. ”Aloittaessamme työmme Saksan liikennelainsäädännössä ei tunnettu ympäristöystävällisiä lastausalueita. Meidän oli kehitettävä erityinen ratkaisu tätä pilottihanketta varten.”

Ympäristöystävällinen lastauspaikka sijaitsee lähellä Bremenin keskustan jalankulkualuetta. Sen ansiosta erilaiset kuriiri-, pikalähetys- ja pakettipalvelut pääsevät kaupungin keskustaan päiväsaikaan viemään ja noutamaan lähetyksiä. Pääsy on kuitenkin rajattu koskemaan ainoastaan ajoneuvoja, jotka kuuluvat tavallista puhtaampaan Euro V/EEV -luokkaan. Tämän lastauspaikan käyttäminen edellyttää siis tiukkojen päästövaatimusten täyttämistä. Tämä tuo puolestaan yrityksille paineita uusia ajoneuvojaan. Puhtaammista ajoneuvoista on myös etua jakeluyhtiöiden välisessä kilpailussa.

Kauppakamari on tukenut tätä julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuusyhteistyötä ja osallistunut siihen aktiivisesti. ”Odotamme tämän nopeuttavan jakeluautojen uusimista. Se saattaa myös optimoida jakeluyhtiöiden reitinvalintaa kaupungin keskustaan suuntautuvien toimitusten osalta”, kertoo Glotz-Richter.